Kirsikat

Hapankirsikat (Prunus cerasus)

Hapankirsikat ovat hyvin kylmänkestäviä ja useimmat lajikkeet menestyvät vielä Keski-Suomessakin.
Hapankirsikat jaetaan kahteen ryhmään: amarellit ja morellit.

Amarellit
Amarelli-tyyppisten hapankirsikkalajikkeiden väri on kirkkaanpunainen, mehu kirkasta, maku lievästi happoninen.
Amarellit ovat pitkälti itsepölytteisiä. Pölytyksen onnistuminen riippuu paljolti kevään sääolosuhteista.

Isokuulasmarja ’Viljo’
Paikallislajike, joka lienee peräisin Ahtialan puutarhasta, Lohjan Jalassaaresta. 1960-luvulta.
Marjat ovat hiukan suuremmat kuin yleisesti Lohjan seudulla kasvatetun, jalojuurisen ’Yleisen Kuulasmarjan’ hedelmät.
Maku makea, lievästi happoinen. Lajike kypsyy noin viikon verran aikaisemmin kuin ’Yleinen Kuulasmarja’ ja on säännöllisesti ja runsaasti satoa antava lajike.

Huvimajan Kuulasmarja
Paikallislajike Keski-Suomesta, Pälkäneeltä. Marjat melko kookkaita ja vähähappoisia. Itsepölytteinen.

Arttulan Kirsikka
Paikallislajike Keski-Suomesta Lapinlahdelta. Marjat lievästi happoisia. Lajike on satoisa.

Sikkolan Kuulasmarja
Paikallislajike Keski-Suomesta. Marjat lievästi happoisia, kooltaan pienehköjä. Satoisa.

Latvian Matala
Lajike on peräisin Virosta. Puu kasvaa pensasmaisesti, eikä muodosta selvää runkoa.
Marjat helakanpunaiset, makeat, lievästi happoiset. Satoisa.

Novella (mikro)
Uusi venäläinen lajike. Puu kasvaa voimakkaan tuuheaksi, jalostettu taudinkestäväksi. Runsassatoinen 4. vuodesta lähtien. Marjat miellyttävän makuisia, lievästi happoisia. Puu on tuotettu solukkolisäysmenetelmällä.

 

Pensaskirsikat

Pernilla
Lajike on jalostettu risteyttämällä (’Brysselin Ruskea’ x ’Heimann’s Rubin’) Ruotsissa Balsgårdin tutkimuslaitoksella. Kasvutapa pensasmainen, etenkin jos taimi on tuotettu solukkolisäys-menetelmällä. Marjat ovat suurehkot, vaalean helakan punaiset, maku miellyttävä, lievästi happoinen. Pensas kasvaa noin 1,50-1,80 metrin korkuiseksi. Ilmeisen arka lajike.

Kirsa
Edellisen lajikkeen sisarlajike. Marjat ovat hiukan pienempiä, kirkkaan punaisia ja miellyttävän makuisia. Pensas kasvaa vain noin 1,2-1,5 metrin korkuiseksi.

Morellit
Molli-tyyppiset hapankirsikat lienevät kirsikan vanhimpia muotoja. Marjojen väri on hyvin tumman punainen ja myös mehu on tummaa ja värjäävää. Morellit ovat lähes aina itsepölytteisiä. Ne antavat säännöllisemmin satoa kuin monet amarelli-tyyppiset kirsikkalajikkeet.

Yleinen Ruskeakirsikka
Vanha, jalojuurinen maatiaislajike, jota löytyy edelleenkin vanhojen pihojen ympäriltä tai villiintyneinä metsikköinä. Heikosti itsepölyttävä. 
Marjat ovat pienehköjä, kypsinä hyvin tummia. Maku täyteläinen ja hapahko.

Varjomorelli
Lajike on vanha eurooppalainen lajike. Puun kasvutapa on pyöreä ja hyvin riippaoksainen.
Siksi puuta istutetaan paljon kaupunkipihojen koristepuuksi. Marjat ovat tummanpunaisia ja niin hapokkaita, että ne harvoin kelpaavat edes linnuille. Erittäin kypsien marjojen happoisuus kuitenkin vähenee ja ne ovat silloin hyviä syötäväksi ja talouskäyttöön.

Fanal
Puu on nuorena hyvin pystykasvuinen, mutta myöhemmin kasvutapa muuttuu riippaoksaisemmaksi.
Marjat ovat hyvin tummanpunaisia ja kypsinä maukkaita ja happoisuus kohtuullinen. Puu on satoisa ja itsepölytteinen.

Suklaakirskikka (Chokoladnaja)
Puu tulee varhain satoikään ja on runsassatoinen. Marjat ovat melko kookkaita, vähähappoisia ja maukkaita. Puun kasvutapa hiukan pensastava, latva pyöreä ja puu jää melko matalaksi.

Jaanus
Lajike on löytynyt Virosta Tartosta ja oikea alkuperä ja lajikenimiä ei ole tiedossa. Saattaa olla peräisin Valko-Venäjältä. Puu kasvaa hillitysti ja antaa runsaita satoja. Marjat ovat tummia ja kypsinä hyvin maukkaita. Marjat sopivat hyvin pakastettavaksi sellaisenaan.

Hindenburg
Vanha lajike Keski-Euroopasta. Puu kasvaa suureksi. Marjat ovat tummia, ei kovin suuria,  hapahkoja.

Rannaja Potapova
Puun kasvutapa hillitty, pensastava. Antaa satoa  jo nuorena. Marjat tummia, vähähappoisia, erittäin maukkaita. Lajike näyttää  lupaavalta.

Turgenevga
Venäläinen uutuuslajike vuodelta 2005, jota kasvatetaan paljon Virossa. Kasvutapa pensastava, runsassatoinen, marjat maukkaita, ei liian happoisia. Erittäin lupaava lajike.

Mustilan Morelli
Maatiaislajike Keski-Suomesta. Kasvattaa korkean puun.

Rauhalan Morelli
Maatiaislajike Keski-Suomesta. Kasvattaa korkean puun.

Pensaskirsikka

Nordia
Lajike on  jalostettu risteyttämällä (’Tshernokorka x BPr24179 (Vladimir 0-241 x ’Brysselin Ruskea’) Ruotsissa Balsgårdin tutkimuslaitoksella. Pensasmainen pikku puu, joka kasvaa noin parimetriseksi. Puun pensasmaisuus säilyy paremmin, jos se on tuotettu solukkolisäysmenetelmällä. Lajike on satoisa ja itsepölytteinen.

MAKEAKIRSIKAT  (Prunus avium)

Makeakirsikat ovat melko arkoja Suomen ilmastossa, mutta jalostuksen avulla niidenkin joukosta löytyy jo talvenkestävyydeltään parempia lajikkeita. Tietoja kuitenkin täydennetään sitä mukaa kun kokemuksia saadaan.
Makeakirsikan perusrunkona Suomessa käytetään nykyään saksalaista Gisella5-klooniperusrunkoa.
Virosta peräisin olevissa lajikkeissa on perusrunkona Valko-Venäjältä peräisin olevat perusrungot LC52, OVP3, VSL-2.

Elle (OVP3)

Uusi virolainen lajike, joka näyttää lupaavalta Suomen ilmastossa kasvatettuna. Marjat ovat suurempia kuin hapankirsikoiden, tumman punaisia, hyvin makeita ja aromikkaita. Ei talvivaurioita.

Kaspar (VSL-2)
Uusi virolainen lajike, joka on antanut suuria satoja myös Suomessa. Marjat kuten Elle-lajikkeella, mutta hiukan vähemmän aromia. Saattaa olla jonkin verran hallanarka.

Juku (LC52)
Virolainen lajike. Puu on kasvanut hyvin ja näyttää terveeltä. Satoa on ollut toistaiseksi vähän.

Meelika (LC52)
Virolainen lajike. Marjat suuria ja makeita. Puu on kasvutavaltaan leveä. 

Piret (LC52)
Virolainen lajike. Puu on ollut satoisa 5. vuoden jälkeen. Marjat maukkaita.

Leningradin Musta (Leningradskaja tsornaja) (LC52)
Vanha venäläinen lajike. Puu on terve ja voimakaskasvuinen. Marjat ovat lähes mustia, hyvänkokosia, aromia vähänlaisesti. Puu on antanut runsaasti satoa.

Polli Murell (mikro)
Virolainen lajike. Marjat vaalean punaisia.

Madisoni Rosa (mikro)
Marjat vaaleat. Satoa 5. vuonna.

Stella
Kanadalainen, itsepölytteinen lajike. Marjat tumman punaisia ja makeita. Osoittautunut satoisaksi ja ilmeisesti myös kohtalaisen kestäväksi.

Sunburst
Kanadalainen, itsepölytteinen lajike. Saanut talvivaurioita. Puu kitulias, mutta marjoja suhteellisen runsaasti.

Lapins
Kanadalainen, itsepölytteinen lajike. Satoa 5. vuodesta lähtien runsaasti.

Gårdebo
Ruotsista Smålannista peräisin oleva lajike, joka on kasvanut siemenestä. Vaatii ristipölytyksen. Satoa 5. vuodesta lähtien melko runsaasti.

Ovstuzenka (LC52)
Venäläinen lajike. Marjat suuria, kiinteitä, tummia. Maku erittäin hyvä. Sato kypsyy muita makeakirsikoita 1-2 viikko myöhemmin. Saattaa olla jonkin verran kylmänarka.

Vydonij geldonoij
Venäläinen lajike. Marjat kirkkaan keltaisia, hyvin makeita, pienehköjä. Satoa runsaasti 4. vuodesta lähtien.

Rosso skanskaja
Venäläinen lajike. Marjat punaisia, keskikokoisia, makeita ja maukkaita. Satoisa. Ei talvivaurioita.

Iputj
Venäläinen uutuuslajike (’Leningradin Musta’ x ’Popeda’). Marjat keskikokoisia tai suuria ja makeita. Lajike on aikainen, satoisa ja ainakin osittain itsepölytteinen. Ei talvivaurioita.

Popeda
Venäläinen lajike. Marjat maukkaita, keskikokoisia, runsassatoinen. Itsepölytteinen. Ei talvivaurioita.