Menestymisvyöhyke: I-III

Sortavalan Imelä oli hyvin suosittu toriomena aikoinaan Sortavalassa, joka oli myös tunnettu hedelmänviljelypitäjä. Lehtori Arvid Genetzin mukaan sen emopuu kasvoi kaupungintalon puutarhassa Valamonkatu 10:ssä. Tsaarinaikainen pomologi B.W. Heikel otaksuu lajikkeen olevan kotoisin Venäjältä, kuten monet Sortavalassa viljellyt muutkin lajikkeet. Genetz ryhtyi lisäämän lajiketta taimistossaan Uukuniemellä ja taimia myytiin laajemmallekin Itä-Suomeen. Hedelmä on kooltaan suuri, jopa 200g kooltaan ja muodoltaan korkeahkon pyöreä. Pohjaväri on kauniin keltainen ja peiteväri epätasaisesti pistemäinen ja juovaisen vaaleanpunainen. Maku on mehevä ja makea ilman happoisuutta. Parhaimmillaan se on hunajalle vivahtava, mikä on erityisesti lasten mieleen. Lajike on hyvä pöytäomena, jos pitää hapottomista omenista.